Pihasuunnittelu – uskalla kertoa suunnittelijalle hankkeen budjetti Reviewed by Momizat on . Pääsin osallistumaan 1. lokakuuta Maisemasuunnittelijat ry ja Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry:n järjestämään suunnittelijaseminaaripäivään Helsingin Pääsin osallistumaan 1. lokakuuta Maisemasuunnittelijat ry ja Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry:n järjestämään suunnittelijaseminaaripäivään Helsingin Rating: 0

Pihasuunnittelu – uskalla kertoa suunnittelijalle hankkeen budjetti

Koristeheiniä, Budapest, 2014. Kuva: Jaani Turunen

Pääsin osallistumaan 1. lokakuuta Maisemasuunnittelijat ry ja Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry:n järjestämään suunnittelijaseminaaripäivään Helsingin messukeskuksessa. Kiitos järjestäjille, oli ilo olla mukana. Tilaisuudessa oli luennoimassa palkittu belgialainen maisema-arkkitehti André Goemaere. Hän suunnittelee ja rakentaa puutarhoja Viridis BVBA nimellä. Luennon aiheena oli suunnittelun visio, kestävä kehitys, trendit, tyhjyys vs. tila ja mittasuhteet. Hän puhui myös suunnitteluprosessista, hyvän suunnitelman sisältöstä ja 3D suunnitelmista, jotka havainnollistavat suunnitelmaa ja helpottavat niiden ymmärtämistä. Paljon tuli asiaa lyhyessä ajassa. Jopa siinä määrin, että en malta olla kirjoittamatta muutamista esille nousseista teemoista, koska uskon, että nämä aiheet voivat johtaa parempaan lopputulokseen niin suunnittelijan, rakentajan kuin pihan tilanneen osapuolen kannalta. Lopputuloksena syntyy tyytyväisyyttä ja ympäristörakentamisen laatua.

Vuoropuhelu on avain onnistumiseen

André Goemaere kertoi omasta tavastaan suunnitella. Hän pyrkii tutustumaan asiakkaaseen hyvin, jotta hän pääsee sisään asiakkaan ajatusmaailmaan ja arvostuksiin. Andrén mukaan suunnittelijan tulee ymmärtää asiakasta, jotta pihasuunnitelma, esitettävä ratkaisu, sopii asiakkaan arvoihin ja tyyliin. Vuoropuhelu suunnittelun alkuvaiheessa on erittäin tärkeää, jotta lopullinen suunnitelma on asiakkaan tarpeisiin ja tilanteeseen sopiva. André esittelee asiakkaalle ratkaisun luonnoksen tilankäytön, maaston muotojen sekä keskeisten istutusten osalta varsin varhaisessa suunnittelun vaiheessa, jotta jos jotain perustavaa laatua olevia muutostarpeita ilmenee, niin ne ehditään tekemään ennen yksityiskohtien suunnittelemista. Näin suunnittelutyö etenee luontevasti keskeytyksettä, eikä käytettyjä tunteja mene hukkaan, kuten kävisi pitemmälle viedyn suunnitelman muutostöissä.

Asiakkaalle esitellään vain yksi ja paras ratkaisu

André pyrkii välttämään useiden luonnosten tai vaihtoehtojen esittämistä asiakkaalle. Joskus hän tekee niin asiakkaan pyynnöstä, mutta silloin hän veloittaa jokaisesta suunnitelmasta erikseen. Kun suunnittelija esittää parasta mahdollista ratkaisua asiakkaan kohteeseen ja asiakkaan toiveet sekä arvot ovat ratkaisua tehdessä tiedossa, niin mitä lisäarvoa tuo toisen vaihtoehdon esittäminen? Se on korkeintaan suunnittelijan toiseksi paras vaihtoehto – ei paras ratkaisu, johon koko ajan on tähdätty. Avain yhden ratkaisun pohjalta etenemiseen on molemmin puolinen luottamus ja luonteva vuoropuhelu suunnittelijan ja asiakkaan välillä. Luottamalla suunnittelijan ammattitaitoon ja näkemyksiin asiakas säästää rahaa. Useampien suunnitelmien tekemisessä hukataan aikaa ja samalla myös rahaa, jonka voisi käyttää parhaan vaihtoehdon toteuttamisessa. Joskus alkukeskustelujen aikana voi tulla tuntemuksia, että hedelmälliselle yhteistyölle ei ole olemassa perustaa. Jos homma ei synkkaa, niin silloin on parempi myöntää tilanne ja hakea uusia kuvioita. Se on lopputuloksen ja kaikkien osapuolten kannalta parempi, sillä hyvin todennäköisesti fiilis ei projektin edetessä kohentuisi.

 

Budabest, toimistonrakennuksen sisäpiha, 2014. Kuva: Jaani Turunen

Unkarilaisen uuden toimistorakennuksen sisäpihaa. Budapest. Kuvituskuva: Jaani Turunen

Suunnitteleminen ilman budjettia

Jos suunnittelijalle jää vapaus suunnitella mitä vaan, niin lopputuloksessa voidaan tähdätä asiakkaan näkökulmasta liian ylös tai liian alas. Liian alas tähtääminen on tässä kohtaa pienempi paha, sillä silloin pihan kokonaisuus on hallinnassa. Voi kuitenkin olla, että ratkaisut eivät täytä tavalla tai toisella asiakkaan odotuksia. Asiakas haluaakin jotain enemmän. Kun suunnitelmaa lähdetään täydentämään uusilla elementeillä, niin kokonaisuus voi kärsiä. Uudet elementit eivät mahdukaan tai tulee ahdasta, muotokieli ja tilanjako ei ehkä enää toimikaan. Tavalla tai toisella esitetty ratkaisu hajoaa ja vaatisi kokonaan uuden suunnitelman, jotta uudet toiminnot ja elementit saadaan parhaalla mahdollisella tavalla osaksi kokonaisuutta.

Sama kokonaisuuden hajoaminen tapahtuu, jos liian kallis ratkaisu joutuu säästötoimien alle. Suunnitelmasta poistuu keskeisiä elementtejä ja viimein käy niin, ettei alkuperäistä suunnitelman ideaa enää ole jäljellä. Punainen lanka katoaa ja suunnitelmasta tulee torso. Tässä kohtaa suunnittelija on käyttänyt aikaa ratkaisujen suunnittelemiseen, joihin asiakkaalla ei ollut varaa. Se on sekä suunnittelijan että asiakkaan resurssien haaskausta. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvittaisiin jälleen enemmän tai vähemmän kokonaan uusi suunnitelma, jotta lopputulos olisi asiakkaan budjettiin nähden paras mahdollinen. Paluuta takaisin ei tässä vaiheessa enää ole ilman kustannusvaikutuksia, resursseja on mennyt hukkaan.

Rahoille parasta vastinetta

André Goemaere pyytää asiakkaalta aina arvion rahamäärästä, mitä asiakas on ajatellut pihaan käyttää ja kuinka monen vuoden aikana. Andrén mukaan asiakkaat ymmärtävät kysymyksen, kun heille kerrotaan, että miten tiedossa oleva budjetti auttaa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisessa. André Goemaere kuvasi suunnitelmaa korttitaloksi. Korttitalo on aluksi tukeva, täydellinen, pysyy pystyssä, kunnes osia aletaan poistamaan sattumanvaraisesti. Tämä sama tapahtuu suunnitelmalle, kun säästösyistä aletaan poistamaan hankkeesta tiettyjä sisältöjä, aiheita ja yksityiskohtia, joita ei koeta kokonaisuuden kannalta merkittävinä. Viimein suunnitelman alkuperäinen idea katoaa, punainen lanka hukataan ja korttitalo romahtaa. Tällöin pitäisi suunnitella koko piha uudelleen todellisen budjetin pohjalta, mutta tässä vaiheessa suunnittelusta pitäisi ottaa uuden suunnitelman hinta, sillä lähtökohta on nyt toinen ja päämäärä on budjetin tarkentumisen myötä muuttunut.

Tilanne muuttuu olennaisesti, kun asiakas kertoo hankkeen budjetin suuruusluokan ja kuinka monen vuoden aikana aikoo pihan toteuttaa. Kun budjetti ja asiakkaan toiveet ovat tiedossa, niin heti alkumetreillä voidaan keskustella, mitkä asiakkaan toiveet mahtuvat budjettiin. Samalla asiakas voi kertoa, että mitkä toivelistalla olevista asioista ovat ensisijaisesti tärkeimpiä saada mukaan suunnitelmaan. Tältä pohjalta lähdetään hakemaan parasta kokonaisratkaisua asiakkaan antamalle bubjetille. Huolellisten alkukeskustelujen jälkeen suunnitteluprosessin aikana ei tapahdu yllätyksiä. Luonnos esitellään varhaisessa vaiheessa, tehdään muutokset ja suunnittelu etenee yksityiskohtiin saakka. Rahaa ja aikaa säästyy suunnittelussa, kun ei tavoitella budjettiraamit ylittäviä ratkaisuja. Lopputuloksena suunnitelma on toimiva kokonaisuus, kun kaikki suunnitellut elementit toteutuvat. Pihan lopullinen hinta vaihtelee hieman pintamateriaalivalinnoista riippuen. Myös rakentamisen aikana voi tulla vielä yllätyksiä esim. joillakin pihoilla voi olla piilotettuna rakennusaikaista jätettä, mutta keskimäärin hankkeet etenevät budjetoidussa kustannustasossa loppuun saakka. Ja lopputuloksen laatu ja ratkaisut ovat suunnitelman mukaisia, kun budjetista keskusteltiin hyvin varhaisessa vaiheessa.

Budabest, istutusalue, 2014. Kuva: Jaani Turunen

Unkarin Parlamenttitaloa ympäröiviä istutuksia Budapestissa. Kuvituskuva: Jaani Turunen

Pihan rakentamisen vaiheistaminen useammalle vuodelle

Pihan rakentamista on useimmissa tapauksissa mahdollista vaiheistaa useammalle vuodelle,  vaikkapa kolmelle perättäiselle vuodelle. Kokonaistaloudellisesti edullisinta olisi rakennuttaa piha kerralla valmiiksi, mutta aina tähän ei ole mahdollisuuksia. Jos on ajatus, että piha rakennetaan osissa niin tämäkin kannattaa kertoa suunnittelijalle , jotta asia voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi kivipintoja aika patinoi jonkin verran jo yhden vuoden aikana, puhumattakaan, jos rakentaminen jaksottuu useille vuosille. Uuden ja vanhan pinnan ero on huomattava heti asentamisen jälkeen, mutta ero tasoittuu vaiheittain ajan mittaan. Jos mahdollista näitä tilanteita kannattaa ennakoida ja välttää suunnittelun keinoin, ja toteuttaa yhtenäiset alueet valmiiksi saakka kerralla.

Yleensä vaiheittain rakentaminen tarkoittaa, että pihaa tehdään valmiiksi tontin perältä alkaen ja viimeisenä tehdään etupihan puoli viimeistelemään julkisivua. Työjärjestykseen vaikuttaa koneiden pääsy tontille ja kulkureittien sijainti. Periaatteena on, ettei valmiiksi rakennettujen pintojen yli tarvitsisi liikkua. Kertaalleen rakennettujen pintojen korjaaminen aiheuttaa lisälaskua. Useammalle vuodelle jaksotettujen projektien huono puoli on se, että keskeisimmät ja näkyvimmät piha-alueet valmistuvat talon julkisivun puolelta ja sisäänkäynnin ympäriltä yleensä viimeisenä. Hyvää kannattaa odottaa. Kun suunnitelman kokonaisuus on kunnossa niin päämäärä, jota kohti kuljetaan, on koko pihaprojektin ajan selvillä.

Mikä on hyvä puutarha tai paras lopputulos pihalla

André Goemaeren mukaan hyvässä lopputuloksessa on mukana jotain jokaiselle aistille. Pihaa koetaan kaikilla aisteilla: haju, maku, näkö, kuulo ja tunto. Puutarhassa pitää olla jotain postitiivista havainnoitavaa jokaiselle aistille. Hyvä lopputulos hyödyntää ympäröivää luontoa ja maisemaa. Se sulkee pois huonoja näkymiä ja huomioi valon sekä taivaan läsnäolon osana rakennettua pihaa ja ympäröivää maisemaa. Hyvä lopputulos on asiakkaan näköinen. Loppujen lopuksi hyvä muodostuu kovin vähästä pelkistämällä, mutta taitoa sen esiin saaminen kuitenkin vaatii.

Jaani Turunen

Kommentoi

© Rudus. Kaikki oikeudet pidätetty.

Scroll to top