Vettä läpäisevät päällysteet hulevesien hallinnassa Reviewed by Momizat on . [caption id="attachment_308" align="alignleft" width="932"] Tiivistyvä kaupunkirakenne lisää kovien, vettä läpäisemättömien pintojen määrää. Olisiko jossakin ti [caption id="attachment_308" align="alignleft" width="932"] Tiivistyvä kaupunkirakenne lisää kovien, vettä läpäisemättömien pintojen määrää. Olisiko jossakin ti Rating: 0

Vettä läpäisevät päällysteet hulevesien hallinnassa

Hulevesien viivyttäminen

Tiivistyvä kaupunkirakenne lisää kovien, vettä läpäisemättömien pintojen määrää. Olisiko jossakin tilaa näkyvälle vedelle?

 

Läpäisevät päällysteet – Climate adaptive surfaces

Läpäiseviä päällysteitä on tutkittu viimeisen kahden vuoden ajan VTT:n CLASS-projektissa (Climate Adaptive Surfaces). Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia läpäiseviä päällysteitä ja kehittää alusrakenne, joka läpäisee vettä ja toimii myös viivyttävänä rakenteena. Päätösseminaari pidettiin 14.1.2015 Espoossa Geologisen tutkimuskeskuksen auditoriossa. Hanke sai julkisuutta myös MTV3 uutisissa. Tämän vuoden aikana edetään koerakentamiseen ja seurataan rakenteiden toimivuutta, jotta uudesta tavasta rakentaa saadaan kokemuksia ja tulevaisuudessa voidaan perustellusti tehdä tarvittavia tarkennuksia läpäisevien päällysteiden rakennusohjeistukseen. Projektin tuloksista ilmestyi VTT:n julkaisu ”Vettä läpäisevät päällysteet – Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon”.

Hulevesiratkaisuja todelliseen tarpeeseen

Helsingin kaupungin edustaja Kimmo Kuisma kertoi päätösseminaarissa perusteluita, miksi Helsinki lähti mukaan hankkeeseen. Kaupunki kasvaa, maankäytön tehokkuus kasvaa ja kaupunkirakenne tiivistyy. Kovat, vettä läpäisemättömät pinnat lisääntyvät rakentamisen myötä ja hulevesien hallinnan merkitys korostuu entisestään. Helsingissä on tunnistettu hulevesiherkkiä, hulevesitulville alttiita alueita. Läpäisevillä päällysteillä voitaisiin mahdollisesti parantaa nykytilaa ja estää rankkasateiden aiheuttamia haittoja. Keskustan sekaviemäröidyillä alueilla viemäriin johdetut hulevedet lisäävät jätevedenpuhdistamoissa käsiteltävän veden määrää. Läpäisevillä päällysteillä ja muilla hulevesiratkaisuilla on mahdollista parantaa keskusta-alueen nykytilaa. Helsingin toiveena oli löytää CLASS-projektin kautta uusia, kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja. Helsingin julkaiseman hulevesistrategian (2008) linjauksen mukaan hulevedet käsitellään ensisijaisesti syntypaikallaan, joten näille uusille ratkaisuille on olemassa todellinen tarve. Hyvin samanlaisia tavoitteita oli kaikilla muillakin hankkeeseen osallistuneilla kaupungeilla. Viemäröinnin lisäämiselle haetaan todellisia kustannustehokkaita ja ekologisia vaihtoehtoja.

Rudus ja hulevedet

Rudus oli mukana CLASSissa. Meiltä löytyy laaja valikoima hulevesien hallintaan soveltuvia tuotteita ja ratkaisuja. Ratkaisuja löytyy veden viivyttämiseen, johtamiseen, varastoimiseen ja miksipä ei myös haihduttamiseen, vaikka sen merkitys on Suomen olosuhteissa varsin vähäinen ilman kasvillisuuden tarjoamia avustavia palveluita. Mahdollisuudet nykyisten tuotteiden uudenlaiseen käyttöön ja hulevesiratkaisujen kehittämiseen ovat lähes rajattomat. Hulevesien hallinnan tarpeiden tunnistamisen myötä uusiakin tuotteita tullaan kehittämään. Tavoitteenamme on antaa valmiita ratkaisuja, joita voidaan skaalata kohteen mittakaavaan sopivaksi. Hyvät valmiudet hulevesiratkaisujen tarjoamiseen antaa Ruduksen vankka osaaminen kiviaineksissa, valmisbetonissa, infratuotteissa, putkissa ja kaivoissa sekä maisematuotteissa.

Suomalaiset läpäisevät kiveykset

Läpäisevä kiveys voidaan toteuttaa avoimena, jolloin kaikki päällysteen läpäissyt vesi imeytetään maahan. Suljetussa järjestelmässä päällysteen läpi imeytynyt vesi viivytetään ja johdetaan rakenteesta pois. Yhdistetyssä järjestelmässä osa vedestä imeytetään, osa viivytetään ja osa johdetaan muualle. Pohjamaan laadun tunnistaminen on olennainen osa hulevesien hallintaa. Jos maa on riittävän läpäisevä, voidaan käyttää avointa järjestelmää. Kohtalaisesti läpäisevän pohjamaan alueella voidaan käyttää yhdistettyä järjestelmää. Heikosti läpäisevillä alueilla on tyydyttävä suljettuun järjestelmään. Suljetun järjestelmän käyttäminen voi tulla kysymykseen myös haitta-aineita sisältävien hulevesien puhdistamisessa, jolloin järjestelmästä ulos johdetaan suodatettua, laadultaan parempaa vettä.

Ruduksen kaikkien nurmi- ja hulevesikivien vedenläpäisevyys on kiitettävällä tasolla. Käytännössä läpäisevyys toteutetaan valitsemalla saumaan läpäisevä saumamateriaali eli sauma-aine, jossa ei ole hienoainesta mukana. Sauma voi olla joko sidottu tai sitomaton.  Läpäisevien kiveysten saumaan käytettävän kiviaineksen pitäisi olla rakeisuudeltaan alkaen luokkaa 1-2 mm. Alaspäin avautuvassa rakenteessa hienoaines kulkeutuu läpi koko rakenteen. VTT:n laboratoriossa tehdyissä veden läpäisevyystesteissä huomattiin, että maarakennuskankaat keräävät hienoaineksen ja tukkeutuvat nopeasti lähes vettä läpäisemättömäksi pinnaksi. Tämä kannattaa huomioida rakenteiden suunnittelussa. Vertailun vuoksi CLASS-hankkeessa testattiin myös graniittisen noppakiveyksen vedenläpäisevyyttä. Testissä noppakiveyksen saumaleveys oli 10 mm ja saumaamiseen käytettiin 0-4 mm saumahiekkaa. Noppakiveyksen todettiin läpäisevän vettä riittävän hyvin, joskin se läpäisi vettä heikommin kuin läpäisevät kiveykset. Kokemukset tulevat osoittamaan, miten hyvin vedenläpäisevyys säilyy hienoainesta sisältävällä sauma-aineella toteutetuissa kiveyksissä. Yleisesti voidaan todeta, että läpäisevät päällysteet säilyttävät läpäisevyytensä hyvällä tasolla. Läpäisevyyttä on mahdollista ylläpitää ja myös palauttaa huolto- ja hoitotoimenpiteillä.

Muuttuva maailma haastaa toimimaan uudella tavalla

Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisää sateita. Vuosisadan loppuun mennessä vuotuisen sademäärän ennustetaan kasvavan 12-24 %. Ihminen on toiminnallaan muuttanut vedenkiertoa ja nopeuttanut vesien päätymistä puroihin, jokiin, järviin ja viimein meriin. National Geographicin mukaan kaikesta maapallon vedestä vain alle prosentti on juomakäyttöön soveltuvassa muodossa. Tätä taustaa vasten ei voi olla järkevää nopeuttaa veden pois johtamista syntypaikoiltaan. Vedelle pitää antaa aikaa ja mahdollisuus imeytyä maaperään.

Lisätietoa CLASS-projektista löytyy hankkeen englannin kielisiltä sivuilta: http://www2.vtt.fi/sites/class/

CLASS:in tuloksena syntynyt julkaisu ”Vettä läpäisevät päällysteet. Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon” on ladattavissa VTT:n julkaisurekistäristä (PDF). Ohessa linkki:
http://bit.ly/VTT_CLASS_julkaisu

National Geographic, video, Why care about water?
http://video.nationalgeographic.com/video/env-freshwater-whycare

Jaani Turunen

Kommentoi

© Rudus. Kaikki oikeudet pidätetty.

Scroll to top